Särkiniemen mökkiläiset ry on Lauttasaaren eteläkärjessä sijaitsevan Särkiniemen ja Veijarivuoren puiston kesämaja-alueen mökinomistajien yhdistys. Yhdistys perustettiin vuonna 1963, ja se ajaa mökkiläisten etuja ja hoitaa yhteyksiä Helsingin kaupungin ja mökkiläisten välillä.
Yhdistys hoitaa myös mökkialueiden käytännön asioita, kuten jäteastioiden ja käymälöiden tyhjennykset ja saunan siivoukset, osittain talkootyönä ja osittain ostopalveluina.
Särkiniemen-Veijarivuoren kesämaja-alueilla on 165 mökkiä. Nykyinen maanvuokrasopimus on voimassa vuoden 2032 loppuun asti. Mökkialueen kartta löytyy Helsingin kaupungin karttapalvelusta – joudut siirtämään karttaa Lauttasaaren puolelle ja tarkentamaan itse, mutta kartta on ajantasainen ja mökit numeroineen näkyvät tarkasti.
Mökkien ulkonäkö, koko ja mittasuhteet on määritelty Helsingin kaupungin rakentamistapaohjeessa ja sen liitteissä. Alueen vanhimmat mökit ovat 7 m2 kokoisia, uusimmat ovat 14 m2 ja väliltä löytyy eri kokoisia mökkejä kunkin rakennusvuoden määräyksistä riippuen. Mökkejä on huollettava ja pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Siirtomökkejä lukuunottamatta mökit saa myös laajentaa nykyisten määräysten mukaisiksi. Ohjeista ja niiden soveltamisesta voi kysellä Helsingin kaupungin Kaupunkitilayksiköstä.
Särkiniemen ja Veijarivuoren alueen mökeissä ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä. Useimmat lämmitetään puu- tai öljykaminalla ja vesi haetaan vesipisteistä, joita on runsaasti.
Alueellamme on kesävesi ja sen runkoputkiston huolto päävesiliittymästä vesiposteille asti kuuluu kaupungille. Vesipostien ylläpito puolestaan kuuluu Särmölle ja viallisista hanoista voi ilmoittaa Särmön sähköpostiin Vesiposteilta edelleen mökeille vedettyjen vesiputkien ja laitteiden ylläpito ja huolto kuuluu yksittäisille mökkiläisille. Mökkiläisten on itse pidettävä mökille vedetyt vesilaitteet kunnossa.
Mökkiläisten käytössä on yhteiset puuseet, joiden hoito on yhdistyksen vastuulla.
Mökkeihin ei saa rakentaa saunaa eikä kellaria. Korkeintaan 2 m2 ulkovaraston saa rakentaa mökin seinustalle.
ALUE
Helsingin kesämaja-alueet syntyivät 1920-luvulla kansanpuistoalueista, joissa aluksi sai telttailla viikonloppuisin. Vähitellen pahvista ja kuitulevyistä tehdyt kojut ilmestyivät telttojen paikoille ja 1940 lähtien majoja ei tarvinnut purkaa talveksi ja varsinainen kesämajatoiminta sai alkunsa. Särkiniemen ja Veijarivuoren sekä Länsiulapanniemen puistojen vanhimmat mökit ovat sotien jälkeisiltä vuosilta.
Särkiniemen ja Veijarivuoren luonto on tyypillistä laiduntamatonta saaristomaisemaa, jossa on monipuolinen kasvillisuus ja eläimistö. Alueella on paljon jäniksiä ja oravia, myyristä puhumattakaan. Se on myös suosittu lintubongarialue. Rantavyöhyke on hyvin vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä, siellä on kolme uimarantaa ja Veijarivuoren päässä on myös talviuimarien paviljonkirakennus Humaus ja talviuimala.
Särkiniemi-Veijarivuoren alueella on jopa Krimin sodan (1854-56) aikaisia linnoituksia, jotka kuuluivat Helsingin meririntamaan. Linnoituksia paranneltiin uuden sodanuhan alla vuonna 1885 ja silloin louhittiin mm suuri ruutivarasto kallioon Särkiniemessä. Linnoitukset ja niiden lähiympäristö ovat museoaluetta joka on rauhoitettu.
Särkiniemi-Veijarinvuori on tärkeä viher- ja virkistysalue, joka ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä.
Särkiniemen mökkiläiset ry vuokraa mökki-alueen Helsingin kaupungin rakennusvirastolta. Yhdistys vuokraa edelleen majanpaikkoja yksityisille helsinkiläisille. Kesämajat ovat vuokralaisten omaisuutta. Kesämajan voi myydä ja majan maanvuokrasopimuksen siirtää uudelle omistajalle vuokrasopimuksen ehdoilla.
